Hyvin kauan, kaksitoista vuosisataa
sitten Tang dynastian aikana eli Kiinassa alakuloisuuteen ja
surumielisyyteen taipuvainen keisari Muzong, omalta nimeltään Li
Heng. Kaihomielisyys oli puuskittaista ja usein asioiden hoitaminen
oli lähes mahdotonta. Keisari vain istui huokailen alakuloisesti
katsoen vain lattialla olevaa oksanreikää. Toisinaan saadessaan
kesken kaihoa tarmonpuuskan istui ja ryyppäsi, eikä muuttunut
yhtään paremmaksi. Kaiho kesti monesti päiviä. Keisari ei
laatinut uusia lakeja, jolloin maan olot huononivat entisestään
lähes surkeudeksi. Ei ottanut vastaan kaukaisilta mailta saapuneita
lähetystöjä, jolloin nämä suuttuneina palasivat takaisin kotiin.
Puuskan aikana ei nimittänyt uusia virkamiehiä, jolloin maan
hallinto alkoi rapistua. Valtiosihteerit ja ministerit keskittyivät
vain keskinäiseen nahisteluun. Kaupankäynti ja maanviljelys
rapistui. Verojen kerääminen hankaloitui ja maa köyhtyi. Sanalla
sanoen: Viheliäinen tilanne.
Kerran alakulo kesti kuukausia.
Ministerit tästä jo huolestuneina miettivät mitä pitäisi tehdä.
Oikeusministeri jo huudahti: Näin ei voi jatkua. Yksi ehdotti norsun
hankkimista keisarille. Ei tästä piristynyt. Toinen ehdotti
lomamatkaa. Turhaan. Ei auttanut ooppera, pallopelit eikä uudet
ruokalajit. Ei akrobaatit, ilveilijät eikä klovnit voineet piristää
keisaria. Lopulta maahan julistettiin maanikävä. Kun keisari oli
alakuloinen niin ei kukaan muukaan saanut olla hilpeällä tuulella.
Maa vajosi tylsyyden tilaan.
Eräänä päivänä kylänraittia pitkin käveli
köyhä paimen vihellellen ja potkien kiviä. Konstaapeli pysäytti
miehen puhutellen ankaralla äänellä (poliisimiehillä oli viran
valintaperusteena aina ankara ääni):
- "Ettekö tiedä, että maassa on
julistettu maanikävä. Rangaistuksen uhalla täällä ei saa
vihellellä ja potkia kiviä."
- "Hyvä konstaapeli kyllähän minä
sen tiedän, muuten soittaisin kyllä huilua ja ottaisin
tanssiaskelia."
- "Kuitenkin olette aivan liian
hyväntuulinen, yrittäisitte edes olla ikävä."
- "Mutta kun en voi. Nähkääs,
paimennan lampaitani kaukana tuolla laaksossa järven rannalla.
Aamulla auringon noustessa heinäsirkat soitollaan tervehtivät
uutta päivää, linnut laulavat lehdoissa päivän iloksi, illalla
sammakot kurnutuksellaan toivottavat yön tervetulleeksi. Kuutamolla
voin kävellä pitkin kuun siltaan haaveiden maahan. Auringon
noustessa vuorten takaa koko taivas peittyy kullan loistoon kertoen
uuden ihmeellisen päivän jälleen alkavan. Illalla auringon
laskiessa taivas on punainen sanoen hyvää yötä maalle."
Tästäpä syntyi suuri pulma. Poliisin
piti kysyä neuvoa pormestarilta. Eihän heinäsirkkoja, lintuja ja
sammakoita voi rangaista. Ja jos voisikin niin miten kerätä korvaus
niiltä. Pormestari ja poliisi seurasivat paimenta laaksoon. Suurin
vaikeuksin yrittivät noudattaa virkavelvollisuuksiaan ja olla
määräysten mukaisesti ikäviä.
Ymmällään
rangaistusvelvollisuudestaan kertoi pormestari laakson järvestä
maaherralle ja maaherra taasen alivaltiosihteerille.
Alivaltiosihteeri taasen valtiosihteerille ja lopulta ongelma
kantautui ministerille. Päivä toisensa jälkeen miettivät
ministerit mitä pitäisi tehdä. Puolustusministeri ehdotti
lintujen, heinäsirkkojen ja sammakoiden hävittämistä. Julkisten
asioiden ministeri taasen kysyi mitä teemme auringolle ja kuulle?
Ratkaisua ei löytynyt, vaikka kuinka miettivät. Lopulta
hallintoministeri päätteli, että jos tuima poliisi ja totinen
pormestari melkein unohtivat velvollisuutensa voisi myös keisari
ilahtua järvestä. Ryhdyttiin toimeen. Julkisten asioiden
ministeriöstä kerättiin toimikunta valmistelemaan ehdotusta ja
muodostamaan lähetystö keisarille. Kuunneltuaan lähetystöä tovin
hypähti keisari ylös ilahtuneena ja viiksikarvat värähtäen huusi
riemastuneena :
- "Minä haluan järven."
Ja niin maassa alettiin etsiä
keisarille sopivaa järveä. Valmista, sopivien kulkuyhteyksien
päässä olevaa järveä ei oikein löytynyt. Paimenen järvi kun
oli liian kaukana ja suuri. Sovelias järvi olisi hyvä sijaita
kanavan tai jokitien varrella. Tähän aikaan Hangzhoun kaupungin
pormestarina oli kautta maan tunnettu alamaistensa hyvinvoinnista
kiinnostunut runoilija Bai Juyi. Hangzhoun lähellä oli kerran
ollut suuri järvi. Pengerten sorruttua oli järvi päässyt
kuivumaan. Kuultuaan tuloksettomasta hankkeesta löytää sopiva
järvi ehdotti Bai Juyi keisarin lähetystölle järven rakentamista.
Keisari ilahtui kovasti ehdotuksesta ja
käski rakentamaan uutta järveä. Kymmenen tuhatta miestä
komennettiin rakentamaan uusia penkereitä ja patoja. Läheisen joen
ja vuorten vedet johdettiin järveen. Penkereelle tehtiin tie jota
pitkin Bai Jyuin nähtiin usein kävelevän ja ihailevan maisemia ja
rakennettuja puistoja sekä sepittämässä uusia riimejä.
Please install the Flash Plugin version 11 or higher
Nähtyään valmiin järven ilahtui
keisari ikiajoiksi ja unohti kokonaan surumielisyytensä ja
alakulonsa. Hyppi innoissaan, ottaen tanssiaskelia ja syleillen Bai
Juy:ta ylisti järven kauneutta. Näin Bai Juyi:stä tuli varakas ja
kuuluisa mies kautta koko valtakunnan. Ministerit olivat onnellisia,
kaukaisten maiden lähettiläät tyytyväisiä. Maahan syntyi
järjestys ja kansa ilahtui kuin ei enää tarvinnut näyttää
hapanta naamaa ja pitää ikävää.
Mitä tapahtui paimenelle ? Otti
kaapistaan huilunsa. Öljysi sen. Soitti aamun heinäsirkoille,
päivän linnuille ja illan sammakoille. Soitti vuorille ja niiltä
laskeville vesille. Soitti aamun koitolle ja iltaruskolle. Soitti
kuutamolle. Soitto kuului kauas yli koko laakson.
Näin koko kaukainen Kiinan maa
vaurastui ja menestyi.
Maailmassa on monia järviä joita
kutsutaan läntiseksi järveksi. Mutta toista Hangzhoun Läntisen
Järven veroista ei ole. Kolmelta suunnalta sitä reunustaa vuoret ja
yhdelle alavalle sivulle kehittyi Hangzhoun kaupunki. Niin ihmeen
ihana, että kaukaisilta mailta saapui matkailijoita sitä
ihailemaan.
Eipä ollut ihme, että monien tulevien
dynastioiden pääkaupungiksi muodostui Hangzhou. Kaupankäynti
Koreaan ja Japaniin asti oli vilkasta. Järven ympärille
rakennettiin lukuisia temppeleitä, pagodeja, näköalatasanteita.
Näin kaupungin maine ympäri maailman kuului kauas. Kerran paljon
myöhemmin 1300 luvulla saapui Euroopasta muuan Marco Polo
silkkitietä pitkin ja lankesi polvilleen kaupungin ja järven
kauneuden edessä. Hän luuli saapuneensa Kiinan pääkaupunkiin.
Pääkaupunki oli silloin jo siirretty muualle. Ei voinut Marco Polo
käsittää että idän kukka ei ollutkaan pääkaupunki.
Please install the Flash Plugin version 11 or higher
Mutta voi. Laskuvedet toivat mukanaan
savea ja lietettä. Järven pohja nousi nousemistaan ylös.
Kahdessasadassa vuodessa rannat kaisloittuivat ja kalat kuolivat.
Elettiin Song dynastian aikaa ja keisarina oli Huizong (omalta
nimeltään Zhao Ji). Koska keisari oli kovasti mieltynyt taiteisiin
ja kauneuteen pelättiin keisarin suuttuvan jos järvi menettää
kauneutensa ja pohja nousee veden tasalle. Mietittiin ja
huolestuttiin. Keisarin mahdollinen suuttumus saattaa olla
vakavaakin luonteeltaan eivätkä ministerit halunneet menettää
päätänsä (kukapa sitä haluaisi).
Jälleen kerran Hangzhoun pormestarina
oli viisas, kautta maan tunnettu runoilija Su Shi. Hän pyrki
yleisten töiden ministerin puheille. Ehdotti järven vesien
laskemista pois ja järven pohjan kaivamista syvemmäksi. Kertyneestä
lietteestä rakennettaisiin uusi pengertie monine siltoineen ja
upeine saarineen. Tästä ministeri ilahtui kovasti kun pään paikka
hartioiden välissä tulee turvatuksi. Paikalle komennettiin
kaksisataatuhatta miestä kaivamaan. Kun alkuperäinen pengertietä
kutsuttiin Bai Juyin mukaan Bai pengertieksi sai uusi järven reunaa
halkova pengertie nimen Su pengertie. Satojen vuosien ajan on niitä
kunnostettu ja muistomerkkejä rakennettu niiden varteen. Yhä vielä
voi matkailija kulkea niitä pitkin ja ymmärtää menneiden
runoilijoiden lauluja.
Please install the Flash Plugin version 11 or higher
Levätköön kiinan keisari rauhassa
kun yli tuhannen vuoden ajan ovat matkailijat saapuneet kaukaisista
maista ihailemaan Hangzhouta ja ihmeellistä Läntistä Järveä
Levätköön Kiinan keisari rauhassa
kun Läntisen Järven ympärille on haudattu lukuisia maalareita,
kalligrafeja ja runoilijoita. He ovat saaneet ikuisen innoituksen
Läntisestä Järvestä. Heidän työnsä on virkistänyt koko
maailmaa kautta aikain.
Levätköön Kiinan keisari rauhassa
kun kerran saapui Hangzhouhun eräs matkailija kaukaisesta lopun
maasta etsien onnea ja elämän tarkoitusta. Tämä luuli joutuneensa
paratiisiin, jossa puhuttiin vain kiinaa. Paratiisissa tietenkin
puhutaan kiinaa kun yli puolet kiinalaisista ovat hyviä ihmisiä
(enemmän kuin muita kieliä puhuvia yhteensä)
Levätköön Kiinan keisari rauhassa
kun järvestä ja puistoista vielä pidetään hyvää huolta. Ne kun
on luetteloitu yhdeksi maailman kauneimmista paikoista.
Levätköön Kiinan keisari rauhassa
kun matkailijat saapuessaan Hangzhouhin ovat niin ihastuneita että
ryhtyvät tanssimaan ja soittamaan sen rannoilla.
Levätköön Kiinan keisari rauhassa
kun täällä syntynyt puutarhataide on levinnyt yli koko maailman.
Levätköön Kiinan keisari rauhassa
kun kaukaisista paikoista saapuneet matkailijat pukeutuvat
parhaimpiinsa ja tyynein mielin astuvat pitkin puistojen käytäviä
kevein askelin. Naiset kuin perhoset ja miehet kuin koppakuoriaiset.
Maatkoon Kiina keisari mahallaan kun
osa hänen kansastaan vielä kärsii puutteesta.
