Siitä on pitkä aika kun viimeksi
kirjoitin blogia. Monet alkoivat olla huolissaan kun edellinen oli
niin synkkä. Ei kuitenkaan syytä huoleen. Syynä blogittomuuteen ei myöskään ole
se, että Suzhoun ja Toglin jälkeen olen käynyt taivaassa. Nähnyt
paikkoja ja tavannut ihmisiä, joiden merkitys kaikelle sille mitä
tulen tekemään on ratkaisevan suuri vaikutus. Syynä ei ole myöskään se
että Suzhou olisi millään tavalla vaatimaton tai mitäänsanomaton
paikka. Tiedäthän: Sellainen läpikulkupaikka, jossa vietetään yksi yö ja pidetään ikävää, jälkiä jättämättä. Vähän kuten ostosmatka Korsoon. Päinvastoin. Kaupungissa tiivistyy omalta osaltaan paljon
Kiinan historiaa ja nykyisyyttä. Kaupunkiin perehtyminen vaatii
paljon enemmän kuin mitä wikipedia tai lonely planet voi tarjota.
Paikan historia vilisee seikkoja kuten kastelujärjestelmän kehittyminen maanviljelyksen
tarpeisiin, lukuisia dynastioita (joiden sijoittaminen peräjälkeen
aikajanalle on itselleni hieman hämärää), mongolivalloitus 1200
-luvulla jne. Jotta kaupungin menneisyyttä voisi ymmärtää
pitäisi myös tuntea hyvin Kiinan klassista runoutta. Monet
runoilijat ovat ylistäneet kaupungin kauneutta kautta vuosisatojen.
Näiden kirjailijoiden maailmaan perehtyminen on jo melkein elämän mittainen tehtävä. Ja lopulta puutarhojen arkkitehtuurin ymmärtäminen vaatisi perehtyneisyyttä hyvin
syvälliseen filosofiaan. Kaupunkiin myös tiivistyy Kiinan
nykyisyys. En oikein vieläkään ymmärrä mitä kaikkea tässä
maassa tapahtuu ja mitä se merkitsee Kiinassa ja valtamerien tuolla puolen. Kaikella mitä Kiinassa nykyisin tapahtuu ei enää
ole Kiinan oma asia vaan kaikella on suuri vaikutus kautta maailman. Usko tai älä.
Siispä blogin kirjoittaminen oli hieman
hankalaa. Kuvatkin niputin muutamaan pötköön ja vieläpä kummatkin
kaupungit. Nimittäin Suzhoun ja Tonglin. Päässäni niin sanotusti, kulunutta slogania lainatakseni, potki tyhjää. Haltioitunutta esteettisiä elämyksiä peränjälkeen ilman, että niitä osaisi kunnolla kuvata järkeenkäyvin termein.
Please install the Flash Plugin version 11 or higher
Sanotaan taivaassa olevan paratiisi ja
maassa Suzhou ja Hangzhou. - Ainakin melkein. Suzhoun vanhakaupunki,
vesikaupunki, on joltisenkin säilynyt vaikka muutama talo tosin
tuhottiin kulttuurivallankumouksen aikana. Jälkipolville onneksi kulttuurivallankumouksen aikana oli muutakin
tekemistä kuin purkaa vanhoja taloja
ja rakentaa tilalle rumia neuvostoarkkitehtuurista vaikutteita
ottaneita rakennuksia.
Kaupunki sijaitsee noin 100 kilometriä
Sanghaista länteen. Joten paikka löytyy monen Sanghailijan listalta
– toivottavasti. Kaupunki muodostuu osittain restauroidusta
vanhasta kaupungista ja uudesta kaupungista. Jälkimmäinen muodostuu
useammasta satelliittikaupungista. Vähän kuten Vantaa, Kauniainen,
Espoo ja Kirkkonummi ovat Helsingin kylkiäisiä. Yhteensä asukkaita
on runsaat 10 miljoonaa, josta ydin Suzhoun asukasluku on runsaat 6
miljoonaa. Aivan niin. Kiinassa pienikin kyläpahanen on kooltaan
suurempi kuin yksikään Suomen kaupunki. Karttaan merkityt kaupungit ovat yleensä suurempia kuin koko Suomen asukasluku. Kaupungin mittasuhteista
saa jonkinlaisen käsityksen kun katsoo uuden rautatieaseman
vastaanottohallia. Sinne kun mahtuu kevyesti pari kolme
jalkapallostadionia. Ja tilaa jäisi vielä ylikin. Täällä ei
kovin mielellään tee harha-askelia painavan repun kanssa.
Please install the Flash Plugin version 11 or higher
Hyvin kauan, yli kolmetuhatta vuotta
sitten muuan ylimys Taibo perusti Wu valtion Jangtse joen rantamille.
Tällöin luotiin myös jonkinlainen sivilisaatio paikallisten
ihmisten asuttamille alueille. Merkittävänä syynä kehittyneen
kulttuurin ja valtiomuodon muodostamiseksi oli maanviljelyksen
kehittäminen ja toimivan kastelujärjestelmän rakentaminen. Samat
tekijät, jotka vaikuttivat kaksoisvirtojen maan (Persiassa) ja
menneen Egyptin järjestäytyneen yhteiskuntarakenteen muodostamisessa. Wu valtion pääkaupunki
oli melko lähellä nykyistä Suzhouta. Vuonna 514 (eaa.) kuningas Helu
perusti kaupungin joka nykyään tunnetaan Suzhouna.
Please install the Flash Plugin version 11 or higher
Kaupunkikuvaa menneinä aikoina on
muokattu useampaan otteeseen käytännön kuljetustarpeiden
tyydyttämiseksi. Siksi vanhakaupunki muodostuu useammasta kanavasta.
Joskus sitä kuvataan hieman tylsällä sloganilla ”Idän
Venetsia”. Tosiasiassa se ei ole yhtä sekava kuin tämä Italian
kaupunki. Jos jotain vertaiskaupunkia etsimällä etsii niin varmaan
Amsterdam tulee paremmin mieleen.
Vuonna 496 kuningas Helu haudattiin
paikkaan nimeltä Tiikeri kukkula. Nimitys tulee siitä, että
legendan mukaan muuan valkoinen tiikeri asettui kukkulalle asustamaan
vartioidakseen kuninkaan ikuista lepoa. Tang dynastian aikana eräs
Kiinan suurista runoilijoista Bai Jui suunnitteli kanavan, jota
alettiin kutsua ShanTang kaduksi. Kanava yhdisti Tiikeri kukkulan
muuhun kaupunkiin. Sen ainoa tarkoitus oli helpottaa turistien pääsyä
kukkulalle. Eräs toinen myöhempien aikojen (Song dynastian aikainen) runoilija nimeltään Su Shi
(1037 – 1101) sanoi Tiikeri kukkulasta: ”Harmittaa koko elämän jos olet vieraillut Suzhoussa etkä nähnyt Tiikeri kukkulaa”.
Turismia on siis harrastettu Kiinassa jo yli 1000 vuotta. Kyseinen
kanava on vielä tänään olemassa, vieläpä alkuperäisessä
paikassa. On tosiaan viehättävää kävellä kanavan reunoja pitkin
ja istahtaa tuolille tai nojata jonkun sillan kaidetta vasten ja
ihailla kanavan näkymiä. Tietäen, että näin ovat tehneet
lukuisat matkailijat satojen vuosien ajan.
Kaupunki oli ensimmäinen paikka jossa
eksyin totaalisti löytämättä majapaikkani. Piti kysymäni
paikallisilta. Eivät tienneet. Onneksi olin hankkinut puhelimen ja
pre-paid kortin. Soitto majapaikkaan ja puhelin paikallisen korvaan.
Löysimme paikan. Paikallinen saattoi ihan ovelle saakka. Enpä
moista avuliaisuutta ole koskaan aikaisemmin havainnut missään.
Eksymisen syykin oli melko selvä. Majapaikkani oli Guangji ja
Shantang teiden risteyksessä eikä Guangji ja Shangtang teiden
risteyksessä. Jälkimmäinen oli merkitty kyllä selvästi karttaan
edellinen ei. Oikeastaan siksi, että Shantang tie on ensisijaisesti
edellä kuvattu vesitie, joka nykyään on reunustettu pienillä
kävelykäytävillä. Niin, ja Open Street map ei ihan kaikkea kuvaa.
Olisinpa alkuaan tuntenut vesitien ylkäkuvatun historiallisen
merkityksen, tällöin varmaan oikea paikka olisi löytynyt helposti.
Sainpa kuitenkin hyvän opetuksen siitä miten ihmisten pitää olla
auttavaisia toisiaan kohtaan aivan pyyteettömästi. Toisaalta
majapaikan sijainti juuri historiallisen rakennelman äärellä
vahvistaa vain sitä yleistä näkemystä, että retkeilymajat ovat
aina parhaimmilla paikoilla (ja halvimmilla hinnoilla).
Jos historiallisen Suzhoun lisäksi
haluaa nähdä lisää menneitä kanavakaupunkeja , niin matkailija
suuntaa helposti tiensä muihin lähistöllä sijaitseviin nähtävyyksiltään tunnettuihin kaupunkeihin. Nimittäin Tongliin, Luzhiin tai
Muduun. Kaikki nämä ovat parinkymmenen kilometrin päässä
Suzhousta. Itse vierailin Tonglissa. Kaupunki on 900-luvulta. Parasta
mitä siellä ja Suzhoussa voi tehdä, on eksyä historiallisessa
keskuksessa. Hetki toisensa jälkeen löytää toinen toisistaan
upeampia paikkoja. Pieniä kujia, joissa ihmiset ovat asustaneet
vuosisatojen ajan.
Please install the Flash Plugin version 11 or higher
Aikoinaan Marco Polo, ensimmäisiä
eurooppalaisia silkkitien kulkijoita, ylisti Suzhoun kauneutta. Jos Marco Polo ei itse ole vieraillut paikalla (kuten monet epäilevät) on hänen ylistyksellään vielä suurempi merkitys. Nimittäin joku on haltioissaan kuvannut hänelle kaupungin ihanuutta sellaisella tavalla, että Marco Polo muisti kirjata ylistyksen ylös jälkipolvien ihastukseksi. Yhä
vielä tänään jo kaikkeen tottunut matkailija löytää
kaupungista melkoista charmia ja tyylikkyyttä. Kaupungin lukuisat
puistot ilmentävät selvästi kiinalaisen puistorakentamisen
keskeisiä elementtejä kivien, kasvien, veden ja tilan käytön
harmonista yhteiseloa. Monet puistot ovat perusrakenteeltaan satoja
vuosien ikäisiä. Sanani ja mielikuvitukseni eivät riitä
kuvaamaan, sitä kokonaisvaltaista elämystä mitä puistot kertovat.
Oheiset kuvatkin vaikuttavat vain tyhjänpäiväisiltä näpäyksiltä.
Voinet istua ihailemassa yhdessä nurkassa pelkästään
kukkaloistoa. Toisessa pienien mäntyjen muodostaa ryhmää, tai
kuunnella vesiputouksen koko mielen valtaavaa solinaa. Eri puistojen tyyli vaihtuu puistosta toiseen. Kullakin on taustalla oma erityinen filosofiansa ja esteettinen ajattelutapansa.
Suzhou on myös hyvin moderni kaupunki.
Korkeita taivaita halkovia pilvenpiirtäjiä. Neonvaloja. Uusia
lähiöitä rakennetaan kaupungin laitamille. Kadulla kävellessä
ihmiset vaikuttavat tyytyväisiltä. Sellaisilta, joilla on selkä
tavoite työssä ja vapaa-aikana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti