Kun kotona tein matkasuunnitelmaa kävi
usein mielessäni, että matkustaisin vain itärannikkoa pitkin Hong
Kongiin ja sieltä Hanoihin. Mieltäni kuitenkin vaivasi kokoajan
Kiinan länsiosat. Näin untakin, että tulisin rikkaaksi lännessä.
Vältin kuitenkin merkitsemästä suunnitelmaani reittiä ChengDuhun.
Ajattelin matkustavani joskus myöhemmin länteen, ehkäpä Tiibetiin
asti. Kukaties toista matkaa ei tulekaan. Sen sijaan unessani
näkemäni ennuste tulla rikkaaksi toteutui paremmin kuin hyvin
(kuten tulevissa blogeissa voidaan lukea).
Ensimmäistä kertaa ChengDu:n
ympäristöstä mainitsi eräs tyttö junamatkalla Xi'anista
Sanghaihin. Myöhemmin useampi henkilö kehui Sichuanin maakuntaa
Suzhoussa ja Hangzhoussa. Olin kuitenkin kuuro kuin kivi. Lopulta kun
matkan piti jatkua Hangzhousta eteenpäin ja varasin makuupaikkoja
tulevissa kylissä ja kaupungeissa olivatkin kaikki vuoteet
varattuja. ChengDu:ssa oli vapaata. Ikäänkuin kohtalo pakotti
itseäni matkustamaan länteen. Kiitos ja ylistys kohtalolle: maan
matonen on liian heikko voimasi edessä. Törmäsin pohjoiseen
vuoristoon Tiibetin juurella, ikiaikaisiin sydämen kääntäviin
legendoihin, hienoihin lehtoihin, Emei vuoriston hiljaisiin
luostareihin ja myös aloin ymmärtää Kiinan viimeaikaisia
historioita sekä Euroopan ja Yhdysvaltojen väärää tietä neo
liberalistisessa kapitalismissa (esimerkiksi Helsingissä on enemmän kerjäläisiä kuin koko laajassa Kiinan maassa yhteensä).
ChengDu sijaitsee Sichuanin
maakunnassa. Monet (ainakin Bertol Brechtin näytelmiin perehtyneet)
tuntevat maakunnan sen vanhalla nimellä Sezuan. Kaupunki on
maakunnan pääkaupunki jossa asukkaita (ympäristöineen) 14
miljoonaa ja kasvaa huikeata vauhtia ei niinkään väestön
hedelmällisyyden vaan teollistamisen vuoksi.
ChengDu sijaitsee, kuinkas muutenkaan,
ChengDun alangolla. Alankoa kutsutaan ”taivaan maaseuduksi” tai
”yltäkylläisyyden maaksi”. Ei juuri ole mikään ihme, että
alueella on ollut asutusta ja järjestäytynyttä yhteiskuntaelämää
jo varhaisella pronssikaudella yli 4000 vuotta sitten. Syynä tähän
viljavuuteen on varmaan suojainen paikka vuoristojen keskellä.
Koillisessa alanko rajoittuu ns. Longmenin vuoristoon ja lännessä
Qiongli vuoristoon. Jälkimmäisessä vuoristossa on lumihuippuisia
vuoria, jotka ylittyvät yli viiden kilometrin korkeuteen. Monet
matkailijat saapuvat tänne vaeltaakseen näissä maisemissa.
Maisemat ovat monelle tuttuja vaikka eivät sitä oikeastaan itse
tiedosta: Kas kun läntiset vuoret ja kukkulat ovat tunnettuja
jättiläispandojen kotipaikkana. Idässä taasen alanko rajoittuu
Longquanin kukkuloihin (vuoriin). Pohjoisessa taasen Quin vuoristoon,
joka toimii tehokkaana jarruna Siperian kylmille ilmavirtauksille.
Ilmasto on kohtaisen tasainen ja lämmin (talvella keskilämpö on 9
astetta ja kesällä runsaat 25 astetta). Myöskin yltäkylläisyydelle
osittaisena syynä lienee 2500 vuotta sitten rakennettu yhä vielä
toimiva kastelujärjestelmä.
Ehkäpä ainoa murheenkryyni
maantieteessä on se, että alue sijaistee mannerlaattojen
yhtymäkohdissa. Maanjäristykset ovat suuri riesa. Viimeksi nähtiin
sellainen huhtikuussa 2013. Kuolonuhreja oli hieman runsaat 160. Ei
mitään verrattuna vuoden 2008 järistyksiin. Tällöin väärin
suunnitellut rakennukset sortuivat, tiet katosivat kartalta ja tuho
oli ennennäkemätön. Kuolonuhreja oli 69 197 ja 18 392 ihmistä
katosi jäljettömiin. Järistyksen keskus oli vain 80 kilometriä
ChengDu:sta länteen.
Please install the Flash Plugin version 11 or higher
Idästä matkaava kiinnittää
varmaan huomiota, vilkuillessaan junan ikkunasta, taloihin ja niiden
melko varakkaaseen ilmeeseen. Siinä kun itärannikon maalaistalot
ovat ryhmittyneitä kylliksi ja ovat väritykseltään ankean
harmaita ovat talot ChengDuta lähestyttäessä toisenlaisia. Ne
sijaitsevat yksittäin ja kukkuloiden rinteitä myötäilee pari
metriä leveä betonoitu polku talosta toiseen ja rinteillä oleviin
viljelmiin. Talot ovat yleensä kaksikerroksisia ja pohja-alaltaan
runsaat sata neliötä. Ylempään kerrokseen on rakennettu terassi
tai luhti. Terassi on katettu talon katon jatkeella. Terassi on
tuettu pylväillä alhaalta päin ja on pituudeltaan läpi talon.
Pihapiiri usein miten kivetty ja puutarhan virkaa hoitaa ruukkuihin
istutetut kukat. Ensimäistä kertaa näin uusia maataloja, joiden
ulkoasu on koristeltu: Talot ovat tehty punaisesta poltetusta
tiilestä ja päältä valkoiseksi rapattuja. Rappausten välistä
pilkistää punaiset tiilenpäät erilaisiksi kauniiksi ornamenteiksi
jätettynä. Vaikutelma on hyvin varakkaan oloinen. Laaksoissa
viljellään ilmeisesti riisiä (sikäli kun pellot ovat nyt veden
peitossa), rinteillä taasen kasvaa kohtalaisen pienillä
peltotilkuilla runsaasti erilaisia hedelmäpuita ja marjapensaita.
Samoin näyttää kaali ja sipulikasvit olevan suosittuja. Rinteiden
pellot ovat kohtalaisen pienikokoisia (kuinkas muutenkaan kun
koneellinen viljely saattaa olla vaikeata). Seutua katsellessa toivoo
matkailija omistavansa polkupyörän ja kiinan kielen taidon. Olisi
hauska ajella täällä ja kuunnella ihmisten ajatuksia ja käsityksiä
nykyisestä elämänmenosta.
Arkeologiset kaivaukset osoittavat että
alueella oli merkittävää asutusta ja kulttuuria yli 4000 vuotta
sitten. Neljännellä vuosisadalla ennen ajanlaskumme alkua
kaupungista muodostui ns. Shu valtion pääkaupunki. Legenda kertoo
että kuningas (Kaiming IX) oli ihastunut mietteeseen jonka mukaan
asutusta alueesta tulee vuodessa kaupunki ja kaupungista tulee
pääkaupunki kahdessa vuodessa. Niinpä nimi ChengDu tarkoittaa
tulevaa pääkaupunkia. Kaupungista tuli kiinalainen vuonna 316
(eea.) kun Qin valtio valloitti Shu valtion. Kiinan eri hajannuksen
tiloissa on ChengDu ollut monienkin kuningaskuntien pääkaupunkina
(yhteensä kuuteen kertaan). Kuitenkin se on ainoa Kiinan kaupunki
joka on sekä säilyttänyt nykyisen sijaintinsa että nimensä yli
2000 vuotta.
ChengDu:ssa kehitetiin myös
ensimmäinen paperiraha 950 luvulla. Kun kaupungin varakkuus kasvoi
niin olihan toki kätevää kantaa lompakossa kevyttä rahaa kuin
säkillistä painavia kolikoita. Vuonna 1279 mongolit valloittivat
kaupungin. On väitetty mongolien tappaneen yli miljoona kaupungin
asukasta. Kuulostaa uskomattoman suurelta määrältä siitäkin
huolimatta, että tiedetään mongolien olleen melko raakoja. Mikä
lie syynä heidän raakuuteensa ? Ainakaan eivät saaneet
valloittamillaan alueilla kansan suosiota. Mongolivaltio oli
ilmeisesti maailman suurin ulottuen Kiovasta – Kiinan mereen ja
Baikalin pohjoispuolelta – Vietnamiin. Jostain kumman syystä
eivät saaneet Afganistania hallintaansa (eipä kukaan muukaan
valloittaja ole siihen kyennyt).
Myöhemmin Ming dynastian
loppuvaiheessa vuonna 1644 muuan kapinnallinen Zhang Xianzhong
muodosti hyvin lyhytaikaisen Daxi dynastian Sichuaniin ChengDu:n
ollessa pääkaupunki. Kaupungin nimeksi tuli Xijing eli läntinen
pääkaupunki. Zhangin väitetään tappaneen huomattavan määrän
Sichuanin ja ChengDun asukkaista. Jolloin kaupungista muodostui
aavekaupunki. Myöhempinä (Qing dynastian) aikoina jouduttiin
siirtämään muualta Kiinasta miljoonia ihmisiä alueelle.
Kapinallinen Zhang myös hävitti
vanhat vuosina 221 – 206 (eaa.) rakennetut muurit. Nykyään ei
myöskään ole jäljellä mitään Ming dynastian (1368 – 1644)
aikana rakennetusta palatsista. Palatsi oli pinta-alaltaan puolet
Pekingin kielletystä kaupungista. Palatsi hävitettiin
kulttuurivallankumouksen aikana. - Aivan niin. - Hävitystyön
jälkeen jäi jäljelle vielä muutama portti, jotka nekin
poistettiin vuonna 1979. Vähäisinkin muisto vanhasta palatsista
piti poistamaan kansan tietoisuudesta. Tilalle rakennettiin Mao
Zedong:n patsas, yksi niistä harvoista, joita vielä on jäljellä
laajassa Kiinan maassa.
Kaupungin edullinen sijainti Tiibetin
juurella teki siitä merkittävän kasvukeskuksen. Vielä tänään
se on yksi Kiinan teollistamisen painopistealueista. Täällä
tuotetaan kaikkea mahdollista elektroniikasta keskiraskaaseen
konepajateollisuuteen. Tekstiiliteollisuus on myös hyvin keskeinen.
Kaupungin sisempää kehätietä kävellessäni kiinnitti huomiota
kymmenet vierivieressä sijaitsevat pienet myymälät, joissa ei
myyty mitään muuta kuin vaaituskoneita, ristilasereita,
etäisyysmittareita, teodoliitteja ja takymetreja. Mittalaitteita,
joita tarvitaan talonrakennuksessa. Lienee merkki kiivaasta
rakentamisesta.
ChengDu lienee myös melkoinen
Suomi-magneetti. Matkustaessani pitkin Kiinaa tapasin Sangahaissa
yhden suomalaisen perheen ja yhden äijäporukan. Olivat tulleet
katsomaan Kimi Räikköstä Formula kisoihin. Mutta ChengDu:ssa
tapasinkin suomalaisia retkeilijöitä. Kaksi nuorta turkulaistyttöä
käytti kaupunkia majapaikkanaan retkeilläkseen vuorilla. Samoin
tapasin kaksi yksin matkaavaa Suomi tyttöä täällä. Toinen oli
juuri tullut ylioppilaaksi ja toinen valmistumisen loppuvaiheessa.
Kumma juttu muuten - kun tapaa yksinäisiä matkailijoita, niin nämä
ovat aina naisia eivät koskaan miehiä. Vaikka kuulemma miehiä on
likimäärin puolet väestöstä. Pelkureita kukaties.
Please install the Flash Plugin version 11 or higher
ChengDun ehkä ylivoimaisesti suosituin
turistikohde on tietenkin Pandapuisto. Yleensä en juurikaan viihdy
eläintarhoissa. Aina niissä käydessä herää ajatus siitä, että
miksi ihmisen pitää olla niin itsekäs että vangitsee villieläimiä
vain jotta joku voisi pällistellä niitä. Pandatarha oli kuitenkin
toisenlainen. Ensimmäinen eläintarha jossa voin kiittää
suunnittelijoita. Pandoilla on lähes luonnonmukaiset oltavat.
Lukuisat toisistaan eristetyt osiot ovat kukin useita hehtaareita.
Näistä uhanalaisista eläimistä pidetään myös hyvää huolta.
Lääkitään ja avustetaan synnytyksessä. Pandoilla on jopa oma
sairastupansa (sairasmetsikkönsä).
Kuten kaikkialla muuallakin niin
ChengDu:ssa on viehättäviä puistoja. Erikoisuutena täällä
taasen ovat lukuisat teehuoneet. On erittäin virkistävää istahtaa
juomaan teetä ja katsoman ihmisiä pelaamassa Mahjongia tai
erilaisia korttipelejä.
Please install the Flash Plugin version 11 or higher
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti