sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

ChengDu:n kurja menneisyys ja loistava tulevaisuus




Kun kotona tein matkasuunnitelmaa kävi usein mielessäni, että matkustaisin vain itärannikkoa pitkin Hong Kongiin ja sieltä Hanoihin. Mieltäni kuitenkin vaivasi kokoajan Kiinan länsiosat. Näin untakin, että tulisin rikkaaksi lännessä. Vältin kuitenkin merkitsemästä suunnitelmaani reittiä ChengDuhun. Ajattelin matkustavani joskus myöhemmin länteen, ehkäpä Tiibetiin asti. Kukaties toista matkaa ei tulekaan. Sen sijaan unessani näkemäni ennuste tulla rikkaaksi toteutui paremmin kuin hyvin (kuten tulevissa blogeissa voidaan lukea).

Ensimmäistä kertaa ChengDu:n ympäristöstä mainitsi eräs tyttö junamatkalla Xi'anista Sanghaihin. Myöhemmin useampi henkilö kehui Sichuanin maakuntaa Suzhoussa ja Hangzhoussa. Olin kuitenkin kuuro kuin kivi. Lopulta kun matkan piti jatkua Hangzhousta eteenpäin ja varasin makuupaikkoja tulevissa kylissä ja kaupungeissa olivatkin kaikki vuoteet varattuja. ChengDu:ssa oli vapaata. Ikäänkuin kohtalo pakotti itseäni matkustamaan länteen. Kiitos ja ylistys kohtalolle: maan matonen on liian heikko voimasi edessä. Törmäsin pohjoiseen vuoristoon Tiibetin juurella, ikiaikaisiin sydämen kääntäviin legendoihin, hienoihin lehtoihin, Emei vuoriston hiljaisiin luostareihin ja myös aloin ymmärtää Kiinan viimeaikaisia historioita sekä Euroopan ja Yhdysvaltojen väärää tietä neo liberalistisessa kapitalismissa (esimerkiksi Helsingissä on enemmän kerjäläisiä kuin koko laajassa Kiinan maassa yhteensä).

ChengDu sijaitsee Sichuanin maakunnassa. Monet (ainakin Bertol Brechtin näytelmiin perehtyneet) tuntevat maakunnan sen vanhalla nimellä Sezuan. Kaupunki on maakunnan pääkaupunki jossa asukkaita (ympäristöineen) 14 miljoonaa ja kasvaa huikeata vauhtia ei niinkään väestön hedelmällisyyden vaan teollistamisen vuoksi.

ChengDu sijaitsee, kuinkas muutenkaan, ChengDun alangolla. Alankoa kutsutaan ”taivaan maaseuduksi” tai ”yltäkylläisyyden maaksi”. Ei juuri ole mikään ihme, että alueella on ollut asutusta ja järjestäytynyttä yhteiskuntaelämää jo varhaisella pronssikaudella yli 4000 vuotta sitten. Syynä tähän viljavuuteen on varmaan suojainen paikka vuoristojen keskellä. Koillisessa alanko rajoittuu ns. Longmenin vuoristoon ja lännessä Qiongli vuoristoon. Jälkimmäisessä vuoristossa on lumihuippuisia vuoria, jotka ylittyvät yli viiden kilometrin korkeuteen. Monet matkailijat saapuvat tänne vaeltaakseen näissä maisemissa. Maisemat ovat monelle tuttuja vaikka eivät sitä oikeastaan itse tiedosta: Kas kun läntiset vuoret ja kukkulat ovat tunnettuja jättiläispandojen kotipaikkana. Idässä taasen alanko rajoittuu Longquanin kukkuloihin (vuoriin). Pohjoisessa taasen Quin vuoristoon, joka toimii tehokkaana jarruna Siperian kylmille ilmavirtauksille. Ilmasto on kohtaisen tasainen ja lämmin (talvella keskilämpö on 9 astetta ja kesällä runsaat 25 astetta). Myöskin yltäkylläisyydelle osittaisena syynä lienee 2500 vuotta sitten rakennettu yhä vielä toimiva kastelujärjestelmä.

Ehkäpä ainoa murheenkryyni maantieteessä on se, että alue sijaistee mannerlaattojen yhtymäkohdissa. Maanjäristykset ovat suuri riesa. Viimeksi nähtiin sellainen huhtikuussa 2013. Kuolonuhreja oli hieman runsaat 160. Ei mitään verrattuna vuoden 2008 järistyksiin. Tällöin väärin suunnitellut rakennukset sortuivat, tiet katosivat kartalta ja tuho oli ennennäkemätön. Kuolonuhreja oli 69 197 ja 18 392 ihmistä katosi jäljettömiin. Järistyksen keskus oli vain 80 kilometriä ChengDu:sta länteen.

Please install the Flash Plugin version 11 or higher
Idästä matkaava kiinnittää varmaan huomiota, vilkuillessaan junan ikkunasta, taloihin ja niiden melko varakkaaseen ilmeeseen. Siinä kun itärannikon maalaistalot ovat ryhmittyneitä kylliksi ja ovat väritykseltään ankean harmaita ovat talot ChengDuta lähestyttäessä toisenlaisia. Ne sijaitsevat yksittäin ja kukkuloiden rinteitä myötäilee pari metriä leveä betonoitu polku talosta toiseen ja rinteillä oleviin viljelmiin. Talot ovat yleensä kaksikerroksisia ja pohja-alaltaan runsaat sata neliötä. Ylempään kerrokseen on rakennettu terassi tai luhti. Terassi on katettu talon katon jatkeella. Terassi on tuettu pylväillä alhaalta päin ja on pituudeltaan läpi talon. Pihapiiri usein miten kivetty ja puutarhan virkaa hoitaa ruukkuihin istutetut kukat. Ensimäistä kertaa näin uusia maataloja, joiden ulkoasu on koristeltu: Talot ovat tehty punaisesta poltetusta tiilestä ja päältä valkoiseksi rapattuja. Rappausten välistä pilkistää punaiset tiilenpäät erilaisiksi kauniiksi ornamenteiksi jätettynä. Vaikutelma on hyvin varakkaan oloinen. Laaksoissa viljellään ilmeisesti riisiä (sikäli kun pellot ovat nyt veden peitossa), rinteillä taasen kasvaa kohtalaisen pienillä peltotilkuilla runsaasti erilaisia hedelmäpuita ja marjapensaita. Samoin näyttää kaali ja sipulikasvit olevan suosittuja. Rinteiden pellot ovat kohtalaisen pienikokoisia (kuinkas muutenkaan kun koneellinen viljely saattaa olla vaikeata). Seutua katsellessa toivoo matkailija omistavansa polkupyörän ja kiinan kielen taidon. Olisi hauska ajella täällä ja kuunnella ihmisten ajatuksia ja käsityksiä nykyisestä elämänmenosta.

Arkeologiset kaivaukset osoittavat että alueella oli merkittävää asutusta ja kulttuuria yli 4000 vuotta sitten. Neljännellä vuosisadalla ennen ajanlaskumme alkua kaupungista muodostui ns. Shu valtion pääkaupunki. Legenda kertoo että kuningas (Kaiming IX) oli ihastunut mietteeseen jonka mukaan asutusta alueesta tulee vuodessa kaupunki ja kaupungista tulee pääkaupunki kahdessa vuodessa. Niinpä nimi ChengDu tarkoittaa tulevaa pääkaupunkia. Kaupungista tuli kiinalainen vuonna 316 (eea.) kun Qin valtio valloitti Shu valtion. Kiinan eri hajannuksen tiloissa on ChengDu ollut monienkin kuningaskuntien pääkaupunkina (yhteensä kuuteen kertaan). Kuitenkin se on ainoa Kiinan kaupunki joka on sekä säilyttänyt nykyisen sijaintinsa että nimensä yli 2000 vuotta.

ChengDu:ssa kehitetiin myös ensimmäinen paperiraha 950 luvulla. Kun kaupungin varakkuus kasvoi niin olihan toki kätevää kantaa lompakossa kevyttä rahaa kuin säkillistä painavia kolikoita. Vuonna 1279 mongolit valloittivat kaupungin. On väitetty mongolien tappaneen yli miljoona kaupungin asukasta. Kuulostaa uskomattoman suurelta määrältä siitäkin huolimatta, että tiedetään mongolien olleen melko raakoja. Mikä lie syynä heidän raakuuteensa ? Ainakaan eivät saaneet valloittamillaan alueilla kansan suosiota. Mongolivaltio oli ilmeisesti maailman suurin ulottuen Kiovasta – Kiinan mereen ja Baikalin pohjoispuolelta – Vietnamiin. Jostain kumman syystä eivät saaneet Afganistania hallintaansa (eipä kukaan muukaan valloittaja ole siihen kyennyt).

Myöhemmin Ming dynastian loppuvaiheessa vuonna 1644 muuan kapinnallinen Zhang Xianzhong muodosti hyvin lyhytaikaisen Daxi dynastian Sichuaniin ChengDu:n ollessa pääkaupunki. Kaupungin nimeksi tuli Xijing eli läntinen pääkaupunki. Zhangin väitetään tappaneen huomattavan määrän Sichuanin ja ChengDun asukkaista. Jolloin kaupungista muodostui aavekaupunki. Myöhempinä (Qing dynastian) aikoina jouduttiin siirtämään muualta Kiinasta miljoonia ihmisiä alueelle.

Kapinallinen Zhang myös hävitti vanhat vuosina 221 – 206 (eaa.) rakennetut muurit. Nykyään ei myöskään ole jäljellä mitään Ming dynastian (1368 – 1644) aikana rakennetusta palatsista. Palatsi oli pinta-alaltaan puolet Pekingin kielletystä kaupungista. Palatsi hävitettiin kulttuurivallankumouksen aikana. - Aivan niin. - Hävitystyön jälkeen jäi jäljelle vielä muutama portti, jotka nekin poistettiin vuonna 1979. Vähäisinkin muisto vanhasta palatsista piti poistamaan kansan tietoisuudesta. Tilalle rakennettiin Mao Zedong:n patsas, yksi niistä harvoista, joita vielä on jäljellä laajassa Kiinan maassa.


Kaupungin edullinen sijainti Tiibetin juurella teki siitä merkittävän kasvukeskuksen. Vielä tänään se on yksi Kiinan teollistamisen painopistealueista. Täällä tuotetaan kaikkea mahdollista elektroniikasta keskiraskaaseen konepajateollisuuteen. Tekstiiliteollisuus on myös hyvin keskeinen. Kaupungin sisempää kehätietä kävellessäni kiinnitti huomiota kymmenet vierivieressä sijaitsevat pienet myymälät, joissa ei myyty mitään muuta kuin vaaituskoneita, ristilasereita, etäisyysmittareita, teodoliitteja ja takymetreja. Mittalaitteita, joita tarvitaan talonrakennuksessa. Lienee merkki kiivaasta rakentamisesta.

ChengDu lienee myös melkoinen Suomi-magneetti. Matkustaessani pitkin Kiinaa tapasin Sangahaissa yhden suomalaisen perheen ja yhden äijäporukan. Olivat tulleet katsomaan Kimi Räikköstä Formula kisoihin. Mutta ChengDu:ssa tapasinkin suomalaisia retkeilijöitä. Kaksi nuorta turkulaistyttöä käytti kaupunkia majapaikkanaan retkeilläkseen vuorilla. Samoin tapasin kaksi yksin matkaavaa Suomi tyttöä täällä. Toinen oli juuri tullut ylioppilaaksi ja toinen valmistumisen loppuvaiheessa. Kumma juttu muuten - kun tapaa yksinäisiä matkailijoita, niin nämä ovat aina naisia eivät koskaan miehiä. Vaikka kuulemma miehiä on likimäärin puolet väestöstä. Pelkureita kukaties.

Please install the Flash Plugin version 11 or higher

ChengDun ehkä ylivoimaisesti suosituin turistikohde on tietenkin Pandapuisto. Yleensä en juurikaan viihdy eläintarhoissa. Aina niissä käydessä herää ajatus siitä, että miksi ihmisen pitää olla niin itsekäs että vangitsee villieläimiä vain jotta joku voisi pällistellä niitä. Pandatarha oli kuitenkin toisenlainen. Ensimmäinen eläintarha jossa voin kiittää suunnittelijoita. Pandoilla on lähes luonnonmukaiset oltavat. Lukuisat toisistaan eristetyt osiot ovat kukin useita hehtaareita. Näistä uhanalaisista eläimistä pidetään myös hyvää huolta. Lääkitään ja avustetaan synnytyksessä. Pandoilla on jopa oma sairastupansa (sairasmetsikkönsä).

Kuten kaikkialla muuallakin niin ChengDu:ssa on viehättäviä puistoja. Erikoisuutena täällä taasen ovat lukuisat teehuoneet. On erittäin virkistävää istahtaa juomaan teetä ja katsoman ihmisiä pelaamassa Mahjongia tai erilaisia korttipelejä.
Please install the Flash Plugin version 11 or higher


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti