Kunming, ikuisen kevään kupunki

Kaupungin lempinimi johtuu siitä, että se sijaistee Kravun kääntöpiirin läheisyydessä (siis Saharan korkeudella) ja siellä pitäisi olla jo subtrooppinen ilmasto mutta kun se sijaistee lähes kahden kilometrin korkeudella niin ilmasto on myös viileämpää kuin muualla vastaavalla leveyspiirillä. Talvea ei juuri näy ja kesätkin ovat kotimaisen viileitä.

Saavuin junalla Kunmingiin. Ensimmäistä kertaa sain olla ihan rauhassa koko junamatkan kenenkään häiritsemättä. Väki on hieman varautuneen oloista. Eikä mikään ihme kun vierasmaalaiset ovat kohdelleet kansalaisia hieman tylysti. Monin paikoin muistellaan ranskalaisten hilpeää käyttäytymistä junarata työmaalla ja estottomasta raaka-aineiden rahtaamisesta Ranskaan. Muistellaan vähän samaan tapaan kun yhä vielä Lapissa muistutetaan siitä, että saksalaiset vetäytyessään polttivat maakunnan.

Itse Kunmingissakin on paljon nähtävää. En kuitenkaan vaivautunut menemään juuri muualle kuin katsomaan kukka- ja lintutoria. Nimi oli kyllä harhaan johtava kun paikalla ei myyty nykyään muuta kuin koruja ja lemmikkejä. Kaupunkia pitää nykyaikaistaa, leventää katuja ja rakentaa uusia liiketaloja, jolloin vanhat rakennukset saavat väistyä ja näin kaupunki menettää juurensa ja oman luonteensa. Kaupungilla saattaa olla selkeä arkkitehtoninen rakenne, asemakaava kukaties. En tiedä. Itse tavalliseen tapaani vain eksyin siellä, vaikka oli kartta, kompassi ja muut vermeet. Pitäisi varmaan kysyä sveitsiläisiltä kaupunkisuunnittelijoilta kun nämä ahkerasti konsultoivat kaupungin keskustan rakentamisessa 80-luvun lopulla ja 90-luvun alussa.

Kävin katsomaan keskustassa sijaitsevaa järveä enkä oikein tiedä miksi. Nanjingin jälkeen alue tuntui melko vaisulta. Siellä tehtiin sitä samaa mitä muuallakin: Pelataan mahjongia, lauletaan ja tanssitaan. Eikä näyttänyt olevan yhtä hyvin hoidettua kuin pohjoisemmissa varakkaimmissa maakunnissa. Johtuukohan sitten etelän laiskuudesta vai köyhyydestä. Itse kukin voi pohtia johtuuko köyhyys laiskuudesta vai päinvastoin tai lieneeköhän syy jossain muualla.

Lieneeköhän syy matkaväsymys vai mikä, niin kaupunki ei oikein innostanut suuremmalti. Retkeilymajalla ihmettelin monien matkailijoiden puhuvan posket punaisina Dalin luonnonsuojelualueesta, kivimetsästä ja vaikka mistä. Innostunutta ja uteliasta nuorta väkeä ranskasta, saksasta, muista maista ja yksi umpikyyninen matkamies Lopun Maasta.

Jos Kiinassa haluaa ostaa jadekoruja, niin Kunming on se oikea paikka. Alueella on paljon käsityöteollisuutta. Korupajoja, huonekaluteollisuutta, vaatetehtaita ja pienempiä räätäliverstaita. Kun poikkeat johonkin lukuisista korukioskeista, niin on se melkoinen ihme jos tulet ulos ostamatta mitään. Ei niinkään siksi, että myyjät hyökkäisivät päälle kuten Sanghaissa vaan siksi, että myyjä innokkaasti etsii sinulle sopivan korun runsaasta valikoimasta. Lopulta myyjän vaivannäkö saa sinut heltymään. Eihän sitä voi kieltäytyä kun niin ahkerasti toinen näkee vaivaa.

Lemmikkieläintorille mennessäni olin varautunut näkemään hirvittävää eläinrääkkäystä. Hakattuja koiria, kissoja jotka on teljetty liian lyhyeen liekaan jne. Mutta ilokseni en tällaista nähnyt. Sen sijaan perheitä tutkimassa laarista toiseen itselleen sopivaa koiran tai kissan pentua. Samoin siellä myytiin kaikkea sitä mitä kotimaisessa eläinkaupassa on saatavissa: koreja, talutushihnoja, erilaisia kuivamuona pakkauksia. Eläimet olivat usein hauskoja ja hellyttäviä. Viittä vaille etten hankkinut koiraa täältä. Mitenköhän olisin sen kuljettanut kotiin – jäin vain miettimään.

Vaikka Kunmingin historia ulottuu kauas ennen Kristuksen syntymää, niin varsinainen moderni kaupunki siitä kehittyi vasta 1800-luvulla. Syynä on se, että tiestö oli parantunut huomattavasti. Reitit tänne olivat ennen vaikeakulkuisia ja pitkiä. Sekä idässä että lännessä vuoristot hidastavat matkantekoa. Siksi hallitsijoiden epäsuosioon joutuneita karkotettiin tänne. Vähän kuten Kiinan Irkutsk. Sivistyselämä virisi myös näiden kautta. Kas kun karkotetut olivat usein hyvin koulutettua väkeä. Kaupunki varsinaisesti perustettiin vuonna 765, jolloin sitä kutsuttiin Tudongiksi. Myöhemmin se liitettiin osaksi Dalin kuningaskuntaa (937 -1253). Mongolien perustaessa Yuaninn dynastian vallattiin kaupunki vuosina 1252 – 1253. Mongolit nimittävät kaupungin Kunmingiksi ja asettivat sen Yunnanin pääkaupungiksi. Täällä kauppa kukoisti sen hyvän sijainnin vuoksi.

Kumingin kautta on kulkenut kaksi silkkitietä: eteläinen tie Burman läpi Intiaan ja toinen Tiibetin yli Afganistaniin ja edelleen Turkkiin. Siksipä mongolien jälkeen syntynyt Ming-dynastian hallitsijat olivat kiinnostuneita alueesta. Kas kun verot ja tullit kiinnostivat eikä maantierosvoille haluttu jakaa murustakaan.Väitetään Marco Polon matkustaneen tietä pitkin ja pysähtyneen Kunmingiin. Ainakin hän kertoo täällä ihmisten syövän raakaa lihaa ja käyttävän maksuvälineenä kotiloita. Totta tai ei. Varmaa on kuitenkin, että kotiloita käytettiin laajasti maksuvälineinä Afrikassa ja kiinan rahaa merkitsevä kirjain merkki on malediivin kotilon abstrakti kuvan näköinen.

Kun Shanghaissa ja Shenzenissa on helpotettu muualta muuttaneiden ihmisten oikeuksia saada julkista terveydenhuoltoa, lasten koulutusta ja pysyvää oleskelulupaa niin Kunmingissa on astuttu aimo harppaus taaksepäin. Täällä on julkaistu suunnitelmat kieltää kaikki työllistäminen sellaisilta, joilla ei ole tilapäistä oleskelulupaa sekä ovat eläneet ja työskennelleet kaupungissa vähintään vuoden. Jotta ihminen voisi saada tilapäisen tai pysyvän oleskeluluvan pitää hänellä olla työpaikka. Näin kaupunki suunnittelee estävänsä kaikkien uusien työntekijöiden saapumisen sinne. Menevät muualle töihin ja asuntojen hinnat laskevat. Niin, ja kaikki ne jotka ovat työskennelleet vähemmän kuin vuoden ovat melko suoraan työnantajien armoilla. Voidakseen jatkaa täyteen vuoteen, joutuvat he hyväksymään kehnotkin työolot ja palkat. Suunnitelmaa on kritisoitu kylläkin laajalti kiinalaisessa lehdistössä ja suunnitelman viimeaikaisista käänteistä ei itselleni ole kovin selkeää kuvaa. Asia on vähän samanlainen myös Suomessa: Saamme silloin tällöin lukea lehdistä kuinka kehnosti on kohdeltu pienten urakointiliikkeiden erityisesti sellaisia vierasperäisiä työntekijöitä, jotka eivät saavu Senzhen maista. Erona on vain se, että Suomessa ammattiliitot ja usein viranomaiset puuttuvat räikeimpiin ilmitulleisiin tapauksiin. Kunmingissa vierastyöläisten määrä on olennaisesti pienempi kuin Shanghainssa tai Senzhenissa eli määrä on n. 20 %.

Kaupunki on kuitenkin kehittymässä hyvää vauhtia. Jos itselläni olisi rahaa ja olisin kiinnostunut sijoittamaan Kiinaan niin parhaimmat tuotot voisin varmaan saada sellaisesta teollisuudesta, joka toimii Kunmingissa ja tämän ympäristössä. Syitä on itse asiassa neljä. Kun teollisuus ponnistaa köyhyyden tasolta on absoluuttinen kehitys tietty nopeaa. Toiseksi Kunmingissa on merkittävä infrastruktuuri ja logistiikka. Tiestöt ja rautatiet toimivat hyvin lähes kaikkiin ilman suuntiin: Pohjoiseen ChengDuhun, itään Hong Kongiin ja Senzheniin sekä etelään Vietnamiin jne. Kolmas syy on se, että Kiina-ASEAN vapaakauppa-alueella Kunming toimii aktiivisena partnerina. Lyhenne ASEAN tulee nimestä Association of Southeast Asian Nations. Neljäs syy on tietenkin korkealle kehittynyt opetus- ja tutkimustoiminta.