Datong, kaikki uusiks'

Ja matka jatkuu. Pekingiin jälkeen junalla länteen, Datongiin. Kaupunki oli kauan sitten vähän aikaa pohjoisen mongolisen dynastian (Wei dynastian) pääkaupunki. Itse asiassa turkkilasia kieliä puhuvien paimentolaisten muodostaman valtakunnan, Tuoban, pääkaupunki. Dynastia hallitsi Kiinaa vuosina 368 - 534 Nämä ihmiset yhdistivät pohjoisen Kiinan vuonna 439. Kuten monet muutkin tunkeutujat, niin nämäkin lopulta assimiloituvat Kiinalaiseen kulttuuriin.

Kaupunki on yksi pohjoisen silkkitien päätepisteistä. Alueella on muutama historiallisesti merkittäviä buddhalaisia ikiaikaisia muistomerkkejä. Budhalaisuus taitaa olla yksi niitä harvoista ulkopuolisista aatteista, joilla on ollut vaikutusta kiinalle. Tämäkin aate transformoitui hyvin nopeasti kiinalaiseen muotoon yhdistymällä paikalliseen taolaisuuteen. Tuloksena on nykyisin chan-budhalaisuutena tunnettu hyvin käytännön ja elämän läheinen buddhalaisuuden muoto. - Kiinan on yrittänyt tunkeutua monia muitakin aattteita huonoin tuloksin. Esimerkiksi läntiset lähetyssaarnaajat kovasti yrittivät käännyttää kiinalaisia maalailemalla helvetin kauhuja niin tulokset jäivät kuitenkin melko laihoiksi. Eivät kiinalaiset oikein taitaneet uskoa helvettiin ja kristinuskon pelastukseen. Marksilais-leniniläisyydestäkin taitaa olla jäljellä näkemys proletariaatin diktatuurista, jolla kiinalaisena tulkintana tarkoittaa vallan keskittämistä yhden puolueen pienelle sihteeristölle ja puhemiehistölle. Lähes kaikki muu onkin sitten unohdettu tästäkin aatteesta. Kuten esimerkiksi sosiaalinen tasa-arvoisuus. Toki koulutus on taattu täällä kaikille ja terveydenhuolto vain rekisteröityneille (tästä myöhemmin Shanghain yhteydessä).

Yksityiskohta pylväsluostarista

No hyvä. Turistit yleensä saapuvat tänne tutustuakseen Yungang luolastoon, ”pylväsluostariin”, maailman vanhimpaan puiseen, monikerroksiseen, 67 metriä korkeaan pagodiin ja muutamaan temppeliin. Kaupunki yleensä unohdetaan. ”Pylväsluostari” on kallion kiinnitetty muutaman kallioon kiinnitetyn pylvään varassa oleva rakennusrykelmä, jonka ainoa tehtävä on olla Buddhaa esittävien patsaiden suojana. Youngang luolasto onkin jo melko mahtava. Luoliin on veistetty satoja Buddha patsaita korkeimpien ollessa yli 7 metriä korkeita. Patsaat ovat liki 1600 vuotta vanhoja. Selvästi patsaissa näkyy intialainen ornamentiikka. Ne on koristeltu lootuskukka aihein, norsuin ja muina symbolein. Näiden luolien kaivaminen ja patsaiden veistäminen on ollut varmaan kovin työlästä kolme-neljäsataa luvulla

Lähiörakentamista miljoonalle

Itse kaupunkiin ei moni ajatuksia uhraa. Vaikka itselleni se oli erityisen kiinnostava. Monellakin tavalla. Matkustettaessa taksilla nähtävyydestä toiseen näkyy kaupungin laitamilla kilometri toisensa jälkeen valtavan kokoisia jopa 30 kerroksisia asuintalo työmaita. Vaikuttaisi siltä, että lähiöitä rakennetaan kertarysäyksellä miljoonalle ihmiselle. Ihmettelin hieman tätä rakennustapaa, sikäli että Euroopassa pyritään nykyään lähiörakentamisessa pienempiin klusteroituihin yksiköihin. Tämä siksi, että megalähiöissä on havaittu monien ongelmien korostuvan. Juurettomuus korostuu niissä ja syrjäytyneisyys saa valitettavasti jalansijaa. Kun Euroopassa suurimmat lähiöt ovat luokkaa 20 - 30 tuhatta asukasta niin Kiinassa mittakaava - kuinkas muutenkaan - kymmenkertainen. Erityisesti Kiinassa ongelmat saattavat kasautua, koska perinteisesti Kiina on ollut voimakkaasti maatalousvaltainen valtio, jossa isiltä peritty asumismuoto on muodostunut hyvin tiivisti rakennetuista pienistä matalista kyläyhteisöistä. Itse asiassa tämä tiivis yhteisö on ollut koko yhteiskunnan perusta satojen vuosien ajan. Taloudellisen rakennemuutoksen vuoksi maaltapako kaupunkeihin paremman elintason perään on erittäin voimakasta. Näihin jättiläislähiöihin muuttaa juuriltaan irti repäistyjä ihmisiä teollisuustyöntekijöiksi. On hieman vaikea ymmärtää miten tällainen väestö sopeutuu täysin muuttuneeseen asumismuotoon. Datong saattaisi olla oiva megaluokan laboratorio kaupunkisosiologeille.Täällä kun selittävien tekijöiden lukumäärä on sangen minimaalinen. Johtopäätösten tekeminen voi olla helpompaa.

Tämäkin melko uusi talo on saannut purkutuomion

Datong on ollut toisen maailmansodan jälkeen melkoisten muutosten kohteena. Melkein koko kaupunki on jälleenrakennettu sodan jälkeen. Juurikaan 50 vuotta vanhempia rakennuksia ei näy. Joskus 2007 – 2008 aloitettiin Kiinassa ohjelma, jonka tavoitteena on ollut säilyttää vanhaa rakennuskantaa. Kun Datongissa ei vanhaa keskustaa eikä edes vanhoja kaupungin muureja ollut jäljellä, merkitsi tämän vanhan säilyttämiseen pyrkivä trendi sitä, että ikiaikainen vanha keskusta ryhdyttiin rakentamaan uudelleen. Otettiin vanhat asemakaavat, valokuvat ja piirustukset esille. Alettiin rakentaa vanhaa kaupungin muuria uudelleen kuten myös kaikki mahdolliset muinaiset rakennukset. Jos alueella sattui olemaan uusiakin taloja, vaikkapa 2000 luvulla rakennettuja, saivat nämä siististi purkutuomion. Datongissa tämän vanhan keskustan uudelleen rakentaminen kattaa satojen hehtaarien alueen. Tänään koko hanke on noin puolivälissä. Varmaankin valmis 2020. Jäin itse miettimään muodostuuko tästä uusvanhasta keskuksesta kuitenkin irrallinen, hieman vieras holywood kulissi. Mahdollisesti ei, jos alueelle myös leviää perinteinen kiinalainen elämän tyyli. Aika näyttää.

Ehkei usko, mutta talo on pari vuotta vanha.

Uusvanha katukuva

 Mitenköhän lienee Helsingissä? Puretaanko Pasilassa uudet epäviihtyisät kerrostalot ? Entä palautetaanko keskustan vanhat puutalokorttelit ? Tuskin. Väitetään, ettei sellaiseen hömpötykseen ole varaa. Kiinassa lienee vaikka on ns. kehittyvä talous ja ei ole kovin kauan sitten kun tämä oli kehitysmaa.