120 kilometrin päässä Xi'anista
itään löytyy huikean kaunis vuoriryhmä. Yksi Taolaisuuden viidestä
pyhästä paikasta. Laskutavasta riippuen vuoriryhmä muodostu 3 –
5 huipusta, joista korkein eteläinen huippu on 2154.9 metriä
korkea. Sinne saavutaan yleensä 1615 metriä korkuisen pohjoisen
huipun kautta. Alueella on pitkä ja monivaiheinen historia.
Jo 200 luvulla ennen Kristuksen
syntymää alueella oli Taolainen temppeli läntisen huipun juurella. Paikalla uskottiin maanalisen väen jumalan asustaneen. Monissa
kansanuskomuksissa, kuten myös suomalais-ugrilaisissa, jaettiin
maailman olevaiset 3:een luokkaan: Maanaliset eli maahiset (kenties
myös peikot), maanpäälliset kuten ihmiset (ja eläimet) sekä
maanyliset kuten enkelit ja keijukaiset. Tällaiseen kolmijakoiseen maailmankuvaan törmää melkein kaikkialla maailmassa niin burjaattien Olhonin saarelaisten mielessä kuin muinaiskiinalaisissa kansanlegendoissa kuin myös Viikinkien saagoissa. Monilla
suomalaisugrilaisilla kansoilla oli pyhät lehdot, joissa
kunnioitettiin vanhoja puita, kun näiden uskotaan yhdistävän
maanalaiset ja maanyliset kansat toisiinsa.
Vuorien juurella sijaitsevassa
luostarissa usein pyrittiin saamaan yhteys maanaliseen väkeen.
Paikka ei ollut kovin suosittu pyhiinvaelluspaikkana sen
vaikeakulkuisuuden vuoksi. Alue oli myös tunnettu siitä, että
paikalla kasvoi tehokkaita lääkekasveja, joita harvemmin tapaa
muualla Kiinassa. Joku mystikko voisi tähän todeta, että maahiset
yrittävät auttaa ihmisiä heidän sairauksissaan.
Hua Shanissa siis arvellaan maahisten
ikiaikaisen kuninkaan asustavan.
Paikka on varmaan kaunis kuten
kuninkaiden linnojen on tapana olla - arvelin. Kukapa ei sellaisessa
paikassa haluaisi käydä. Paikka on kuin jumalalla olisi ollut
maailmaa luodessaan teräväkärkinen puukko, jolla raaputti maan
pintaa. Siinä märin jyrkkiä, luoksepääsemättömiä rinteitä
paikalla esiintyy. Henkeä salpaavaa. Eipä taida maanpäälliset
voida rakentaa omille kuninkailleen yhtä majesteettisia linnoja.
Paikka ikään kuin yrittäisi sanoa: Ihmisillä ei ole tänne asiaa.
Eipä ennen juuri ollutkaan. Mutta turismi ja betonin valutekniikka
on saanut ihmeitä aikaan.
Pohjoiselle huipulle on kolme reittiä.
Vanhin on kolmannelta vuosisadalta ja ulottui alunperin puoliväliin
pohjoista huippua. Reitin pituus on n. 5 - 6 kilometriä ja on melko
helposti noustavissa. Nykyään, turistilaumojen lisääntyessä on
matkailijoiden turvallisuuden vuoksi rakennettu betoniset rappuset
lopulle parille kilometrille huipulle saakka. Nousu on kuitenkin
normaali-ihmiselle melko raskasta jatkuvaa ylöspäin kapuamista.
Henki salpautuu, sydän tykyttää, voimat ehtyvät ja hiki virtaa.
Toisen reitin historia ulottuu 800
luvulle. Se oli pitkään unohduksissa ja vain kyläläiset tiesivät
sen olemassaolosta. Nykyään reitti on kunnostettu. Paikoitellen
reitti muodostuu muutamasta 70 metriä pitkistä pystysuoraan
kulkevista tikapuista, joten kulkijan on viisainta olla katsomatta
alaspäin. Reitin rinnalla kulkee nykyään itävaltalaisten
rakentama köysirata. Monet matkailijat suunnittelevat kävelevänsä
edestakaisin. Mutta pohjoiselle huipulle saavuttuaan ajatukset ovat
kummasti vaihtuneet ja valitsevat paluureitikseen köysiradan. Viisas
tietenkin nousee ylös radan avulla ja kävelee alas (siihenkin saa
varata aikaa 5 tuntia). Hän saa kävellä rauhassa ilman
turistilaumojen häirintää ja keskittyä mietiskelemään
olevaisuuden katoavaisuutta tai muita ikuisia mietteitä.
Hua Shania on pidetty vaarallisena
paikkana, jossa usein tapahtui vakavia onnettomuuksia. Reitit olivat
parhaimillaan muodostuneet muutamasta laudasta kiinnitettynä
ruostuneisiin teräsvaarnoihin. Tietty ilman kaiteita ja pudotusta
helposti satakunta metriä. Paikka oli varattu niille Taolaisille ja
Budhalaisille joilla oli vahva mieli sekä löytäneet ”tien”.
Turismi määrän kasvaessa on 90 luvulta lähtien tehty selkeät
turvalliset reitit pohjoiselle huipulle ja muille huipuille johtavia
teitä on parannettu ja monia vaarallisiksi katsottuja on
yksinkertaisesti vain poistettu käytöstä ja suljettu. Xi'anista
lähtevän bussin matkustajille pidetään lyhyt luento reiteistä ja
sen vaaroista paikallisessa kylässä. Tietty kiinan kielellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti