maanantai 22. huhtikuuta 2013

Xi'an menneisyyden huminaa, nykyisyyden vauhtia


-->


Kuten jo Xiannan blogin yhteydessä kerroin jätti bussi minut ehkä elämäni kauneimman puiston edustalle. Tuskin olisin myöhemmin eksynyt tähän paikkaan, edes silloin kun olin päässyt eroon repustani. Paikka tunnetaan nimeltä Tang's paradise. Matka jatkui kohti majapaikkaa, joka tosin oli 7 kilometrin päässä. Mitä tekee takseja välttävä keskiarvo turisti nyt? Kävelee? Ei. Ottaa bussin johonkin suuntaan. Tarkastaa meneekö bussi edes lähelle majataloa. Jos ei niin vaihtaa toiseen. Kuvittelet ehkä, että onpa rasittava tapa matkustaa. Niin, mutta antoisa.

Xi'an on hyvin vanha kaupunki. Menneisyys ulottuu siihen aikaan kun Egyptissä faaraot hallitsivat ja rakensivat pyramideja ikuisiksi kuolemanjälkeisiksi asuinsijoikseen. Tämä on se kaupunki, johon monet
matkailijat saapuvat pällistelläkseen Terrakotta armeijaa (paikka saattaa olla mega luokan huijaus, kuten tuonnempana pohdiskellaan). Tänne myöskin päädytään kun halutaan tutustua kiinalaiseen elämän menoon, johon on lisätty sopiva määrä nähtävyyksiä. Tänne myös hakeudutaan kun ollaan oikeasti kiinnostuttu Kiinan historiasta. Kas kun paikalliset museot ovat ehtymättömiä aarreaittoja, joista myös maaliko voi iloita.

Xi'an on Shaanxi provinssin pääkaupunki ja on yksi vanhimmista kiinan kaupungeista, itse asiassa yksi neljästä suuresta vanhoista pääkaupungista. Se oli pääkaupunki Zhou (1046 – 256 eaa.), Qin (221 – 206 eaa), Han (206 eaa. - 220 jaa.), Sui (581 - 618) ja Tang (618 - 907) dynastioiden aikana. Alueella on jo ollut neoliittisella aikakaudella (6500 vuotta sitten) kaupunkimaista elämää. Tang dynastian aikana kulttuurielämä loisti. Monet keskeiset kiinan runouden teokset ovat luotu silloin. Ennennäkemättömän taidokkaita esineitä luotiin silloin.
Musiikkielämä loisti. Teatteri ja ooppera eli kultakauttaan jne. Kiina oli silloin maailman hallitseva metropoli, johon kaukaisten maiden valtiopäämiehet pyrkivät luomaan hyvät suhteet. Aikana, jolloin Euroopassa elettiin Rooman valtakunnan hajoamisen muodostamassa poliittisessa, taloudellisessa ja kulttuurillisessa tyhjiössä. Tänään Xi'an on myös teknisen kehityksen polttopisteessä, kun siellä on lukuisia tutkimuslaitoksia ja mm. Kiinan avaruustutkimusohjelman keskus.





Jos minulta kysyttäisiin minkä kolmesta kiinan kaupungista asettaisin kiinnostavimmaksi, en valitsisi Pekingiä, enkä Sanghaita vaan Xi'anin. Syynä olisi kaupungin syke, orgaaninen kasvu, puistot, muslimikortteli, loistava ruoka ja monet ikiaikaista historiaa huokuvat nähtävyydet.

Xi'anin syke on jotain peri kiinalaista. Sydämen päälle käypää ystävällistä, kohteliasta ja toisia huomiovoimaa. Kuitenkin siinä on mitä suurimassa määrin suurkaupungin piirteitä. Paljon ihmisiä ja yötä päivää etenevä liikenne. Kaupungin pauhu kuin jättiläismäisen koneen tauoton kolina ja meteli. Pegingissä voit löytää jos oikein etsit tätä sykettä. Pauhun löydät kyllä Sanghaissa, muttet ihmisten sykettä. Jos eksyt ja kysyt tietä, mieluimmin näytät kiinaksi kirjoitettua paperilappua, aina joku neuvoo. Jos on hieman epävarma niin kysyy joltain muulta. Yht'äkkiä onkin paperin ääressä kymmenkunta neuvojaa. Kaupustelijat eivät hyökkää päälle kuten Shanghaissa ahneuksissaan tekevät.

Xi'an on ikiaikainen kaupunki kuten yllä jo todettiin. Vanhat kaupungin muurit ovat vielä tallella. Aivan keskellä kaupunkia löytyy vanhoja torneja kuten rumpu- ja kellotorni. Aivan keskustasta löytyy vielä paljon vanhoja eri etnisten ryhmien asuttamia kortteleita. Kun uutta rakennetaan on se tehty taiten usein vanhaa kunnioittaen. Pekingistä on 40 % purettu sitten 90 luvun. Shanghaissa säilytetty vain pienen pieni ranta-kaistaleeseen ulottuvia kortteleita.


Pekingissä löytyy fantastisia puistoja monet hyvin vanhoja. Shanghaissa ei juurikaan (etsimällä löytyy tosin tosi pieniä ja vaatimattomia vihreitä saarekkeita). Niinpä löytyy Xi'an:ssakin kaupunkilaisten olohuoneita. Jos
löytyy pieninkin joutilas kaistale maata, niin heti siinä on puisto. Se saattaa yksinkertaisimmillaan olla kivilaatoilla katettu tori, jota reunustaa kasvillisuus. Mutkikkaimillaan puisto on useita hehtaareita kattava alue. Hienoin vastikään rakennettu puisto jonka olen nähnyt on Xi'anin ”Tangs paradise”ksi kutsuttu. Alueella on mahtavia suihkulähteitä, hieno Tang dynastian aikaa kuvaava museo, akrobaatti esityksiä, näytteitä kiinalaisesta oopperasta jne. Alueella halutaan varmaan kertoa siitä millainen kulta-aika oli Tang dynastia. Xi'anssa löydät myös sellaisia puistoja, jotka vastaavat
mielikuviamme kauko-aasian puistoista. Pieniä kiviasetelmia, saarekkeita, joiden lomitse kulkee lukuisia jalkakäytäviä, huvimajoja ripoteltu sinne tänne, pieniä puita ruukuissaan. Xi'anin lukuisten puistojen luonteenomainen piirre on runsaat suihkulähteet. Jos Xi'ann puutarha-arkkitehdit saisivat käyttöönsä Helsingin Narikkatorin olisi siinä melko varmasti keskellä suihkulähde ja iltaisin olisi rullaluistin vuokraamoja sekä luistelukoulu perheen pienimmille.
Sokea erhun soittaja

Koska Xi'an oli aikoinaan kauko-idän suurin metropoli, jonka vaikutus ulottui jäämereltä australiaan ja itä-länsi suunnassa Atlantilta tyynelle valtamerelle on melko selvää, että lukuisat kauppareitit, ns. silkkitiet päätyivät Xi'aniin. Tämän syyn vuoksi alueelle asettui myös paljon muslimeja. Kiinan merkittävin moskeija löytyy Xi'anissa. Moskeijan ympärillä löytyy ns. muslimikortteli: Lähi-idän basaari Kiinassa. Täällä kaupitellaan kaikkea mahdollista. Vieri vieressä on toinen toistaan makoisampaa ruokaa tarjoavia ravintoloita (joista
ei kyllä voi ostaa olutta). Monet lähi-idän ruokalajit ovat kulkeutuneet tänne muuntuakseen kiinalaiseksi versiokseen. Keitettyä lampaanlihaa, avotulella paistettuja leipiä jne. Maut ja tuoksut huumaavat kuten tauton, jatkuvan tinkimisen aiheuttama meteli. Kauppias kun ei ole kovin tyytyväinen jos asiakas ei edes tingi vähän. Tinkimisen rajan määrää kauppiaan ihmistuntemus.

Moni historiasta kiinnostunut suuntaa askeleensa varmaan kaupungin museoihin. Erityisen mieluinen oli Shaanxin provinssin museo. Kooltaan runsaat 10 hehtaaria. Aivan niin. Kiinassa ei ole mitään pientä (paitsi
Shanghain puistot). Henkeään haukkoen mistään mitään tietämätön matkailija ihailee parituhatta vuotta vanhoja veistoksia, kultaesineitä, silkkipukuja ja vaikka mitä. Eräs tapaamani matakailija vertasi museota Lontoon British Museumiin. Itse en tiedä kun moista paikkaa ole nähnyt. Museo on sikäli harvinainen, että vierailijoiden määrä on runsas, joidenkin vitriinien äärelle joutuu jopa jonottamaan.


Yksi syy ylitse muiden matkustaa Xi'aniin on ns. terrakotta-armeija. Maailman
kahdenneksi ihmeeksi kehuttu, 1900 luvun arkeologinen sensaatio, ihmeiden ihme, joka lopulta saattaa olla megaluokan bluffi, huijaus. 1974 eräät talonpojat kaivaessaan kaivoa löysivät ikivanhoja terrakotta esineitä. Näin väitetään. Näyttivät löytönsä paikallisille viranomaisille, jotka taasen ilmoittivat museoviranomaisille. Kaivaukset aloitettiin välittömästi. Alueella arvellaan olevan n. 8000 poltetusta savesta olevaa sotilaita, upseereita, hevosia ja näiden varusteita kuvaavia luonnollista kokoa olevia patsaita. Tänään on kaivettu esille runsaat pari tuhatta. Suurin syy miksi epäilen, että
se paikka missä terrakotta armeijan väitetään olevan on se, että alueelle on rakennettu raskaita rakennuksia todelliseksi turistipyydykseksi. Ensimmäinen halli jo vuonna 1978. Neljä vuotta löydöksen jälkeen ! Ei kai kukaan vakavasti otettava arkeologi voi sallia, että vuosisadan arkeologiselle löydökselle tulee heti paikalla raskaat maansiirtokoneet möyhimään maaperää, rakennetaan suuria betonikansia jne. Ei oikein järkeen käypää. Varsinkin kun muistetaan, että arkeologin kaivuvälineet ovat teelusikka, siivilä ja sivellin. Sitä paitsi monet esineet ovat aivan liian hyväkuntoisia ollakseen niinkin vanhoja (tosin maaperä saattaa olla hyvinkin konservoivaa). Sen sijaan on mahdollista ja jopa erittäin luultavaa, että todelliset kaivaukset ovat aivan jossain muualla. Turistipyydykseen kootut esineet voivat olla joko replikoita tai alkuperäisiltä sijoiltaan siirrettyjä. Paikkaa ei tietenkään paljasteta koska kokonainen armeija maallikko arkeologeja voisi suunnata kulkunsa sinne. Hyvä näin. Jos ovat replikoita alkuperäisestä niin voi vain ihmetellä armeijan kokoa ja Kiinan ensimmäisen keisarin Qin Shi Huang:n pelkoa kuoleman jälkeisistä tapahtumista. Jos taasen puhdas bluffi, niin ihailtavan hyvin keksitty. Tämäkin on tutustumisen arvoinen. Sen sijaan Xi'anin museossa näkemäni esineet kuten terrakotta-sotilaat vaikuttavat aidoilta. Niin tai näin, käy itse arvioimassa. Voi elämänsä huonomminkin käyttää.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti